Taistelee oman kielen eestä
– Jos emmä tehe mithään kväänin kielen etheen, niin se kuolee poijes. Se oon nyt tahi ei koskhaan, sannoo Villen (11). Tällä tavala hän aikkoo pelastaat oman kielen.
– Puhu sinun ämmin ja äijin tahi sinun vanhiimiitten kans siitä, ette tuliko joku maaterivanhiimiista Suomesta. Jos niin oon, niin se oon toennäköistä ette het oon puhunheet kväänin tahi mettäsuomen kieltä, sannoo Villen (11).(Kuva: Monica Strømdahl )
– Sie et piä ajatella ette jokku muut pelastaavat kväänin kielen, sillä niin se ei ole, valitettavasti. Sie hääyt vain tehä sen itte, sannoo Villen (11).
Hän assuu Raisissa Tromssan ja Finmarkun fylkissä.
Tulthiin Suomesta saakka
Hänen peret tuli Suomesta usseita sukupolvii aikkaa. Het puhuthiin kväänin kieltä. Mutta het kekkä määräthiin Norjassa, sanothiin ette kväänit piethiin tyhä puhhuut norjaa. Sen tähen kväänit kohta heitethiin puhumasta kväänii, ja het ei opettanheet kieltä omile lapsile.
Mutta nyt het kekkä määräävät Norjassa, sannoovat ette kvääni oon tähelinen kieli. Tänä vuona oli ensi kerta, ette kväänikansan päivää markkeerathiin koko maassa.
– Se oon aivan fantastista. Se oon rekordi! Mie en uskonu ette kväänin flakkuu olis koskhaan pietty Mossissa ja monessa muussa paikassa, sannoo Villen.
Kvääniin ympäri
- Usseet kväänit siirythiin Suomesta Finmarkkhuun Norjassa 200 ja 300 vuotta aikkaa.
- Het puhuthiin kväänii, joka oon melkhein samanlainen kieli ko suomi.
- Tääpänä oon piian muutama sata ihmistä kekkä puhhuuvat kväänin kieltä hyvin, ja 8000–15.000 kekkä saattaavat pikkuisen kväänii.
- Kväänit/norjansuomalaiset oon nasunaalinen minoriteetti. Se meinaa ette heän kieli ja kulttuuri tarvittee ylimääräistä suojeluu.
Lähtheet: snl.no, Anitta Viinikka-Kallinen
Lähtheet: snl.no, Anitta Viinikka-Kallinen
Kväänikansan päivää feirathaan 16. marsikuuta. Kvääniflaku jossa oon kvääniruusu.(Kuva: Monica Strømdahl )
Tämä saattaa auttaat:
Villen halluu ette kväänin kieltä piettäis vielä enämpi. Hän toivoo muun myötä tätä:
- Kväänin kieltä maitopakoissa
- Sisälystä NRK Superissa ja Youtubessa ja pellii kvääniksi
- Lissää kvääninkielissii kirjoi isomille lapsile
- Ette Aftenposten Junior kirjoittais kväänin kielestä ja kulttuurista
- Ja lisäksi ette tulis helpomaksi lapsile oppiit kväänii koulussa
Kvääninkansan päivänä oppiivat kaikki lapset klassissa muutaman kväänin sanan. Lintu meinaa fugl, tyttö meinaa jente, poika oon gutt. (Kuva: Monica Strømdahl )
Taisteli koulussa
Villen saapi kväänin kielen opetusta Teamsissa yhessä toisten koululaisten kans hänen koulussa.
– Met menimä itte opettaajiitten tykö ja sanoima ette halusimma oppiit kväänii. Mutta se kesti hirmu kauvon, sannoo Villen.
Hän muistelee ette het hääythiin vaattiit ette saaha sishäänloggauksen Teamshiin, oikkeet kirjat ja nokko ison klassiloman.
– Mie olen pyytäny antheeksi sitä, ette emmä saanheet kaiken aivan alusta saakka, sannoo rehtori Merete Rasmussen.
Hän oon ylppee siitä, ette Villen ja muut koululaiset muisteleevat sen, mikä oon heän mielestä problemaattista. Tällä tavala het saattaavat yhessä laittaat hyvät ratkaisut.
Saattaavat pelastaat kielen
– Villen ja hänen koulukaverit saattaavat pelastaat kväänin kielen, sannoo Anitta Viinikka-Kallinen.
Hän työtelee kväänin kielen kans Tromssan Universiteetissa.
Hän sannoo, ette ei tarvita tuhanssii ihmissii.
– Kieli säilyy jos lapset ja nuoret perustaavat siitä, meinaa hän.
Villen laittaa himmelin, mikä oon tavalinen koristus kväänin kulttuurissa.(Kuva: Monica Strømdahl )
Villenin favorittisanat kvääniksi
- Tulitikku – fyrstikk
- Tulitikku automatikku – lighter
- Pumpuliukko – tullgubbe
- Hyvvää päivää – god dag
- Tule tänne – kom hit
Villen laulaa kväänikansan päivänä yhessä teatteriroikan kans. Villen tykkää rohki paljon teatterista ja kväänin kielestä. Hän tykkää tehä nämät assiit samhaan aikhaan. Hän halluu ette hänestä tullee näytteliijä.(Kuva: Monica Strømdahl )
Saapi kommentaariita
Monet kylässä tiettäävät ette Villen taistelee kväänin kielen eestä. Usseemat tykkäävät, ette se oon hyvä assii. Mutta jokku sannoovat jotaki niin ko:
- Miksi viittit oppiit kväänii?
- Mikä meiniki siinä oon?
- Se kuolee pois.
- Älä viitti!
– Aijemin mie tulin vähän suruliseksi ko mie kuulin semmoista. Mutta nyt ajattelen ette mie en piä perustaat vähhääkhään siitä, sannoo Villen.
Tosiassiissa halluu hän puhhuut kväänii tyhä vielä enämpi.
– Mie meinaan ette het, kekkä sannoovat jotaki semmoista, oon aivan väärässä. Meilä oon suuri maholisuus! Jos ihminen tyhä halluu, se pystyy kaikkheen.
Moni tuli kuuntelemhaan ko Villen ja muut laulethiin kvääniksi. - Met olema niin ylppeet sinusta, sannoo ämmi.(Kuva: Monica Strømdahl )
- Kirjoittannu:
- Kristin Storrusten
- Annethiin ulvos:
- Ylösdateerattu viimi kerran: